Hassu juttu. Toinen lauantai peräkkäin vapaata. Eipä tätä herkkua ole usein sattunu. Nyt onkin joku Pyhäinpäivä. Kaupat kiinni. Sen vuoksi vapaalla.

Viime viikonloppu olikin sitten jotain muuta kuin pyhäinpäivää. No kyllähän mä sen vähän tietysti arvasin, kun lähdin Tuulin kanssa reissuun. Sillä ei oikein oo aina kaikki kotona. Ainakaan sen jälkeen kun se on vähän saanu viinaa.

Meidän Tallinnan reissu lähti ihan hyvin käyntiin. Mentiin perjantaina neljän junalla Hesaan, ja siitä sitten puoli kahdeksalta lähtevään laivaan kohti Tallinnaa. Se oli joku Superstar muistaakseni. Lähti Länsisatamasta. Laivalla ruvettiin sitten irrotteleen. Junassa oli niin kallista, ettei me otettu siellä mitään. Nyt olikin sitten kunnon nälkä, kun päästiin laivaan. Se oli jonkun sortin itsepalvelukahvila jossa me vallattiin yks pöytä, ja käytiin vuoroon perään hakee syötävää. Ja juotavaa. Kyllä me ensin syötiinkin jotain. Mutta sitte me alettiin olla vähän lomatunnelmissa. Vaikkei lomalla oltukkaan. Mutta kuitenkin silleen. No Tuuli alko olla jo aika vauhdissa. Jostain se kekkas siihen pari poikaa. Ei ne mitään miähiä ollu. Melko nuoren näkösiä. Olli niillä kuitenkin vissiin sen verran ikää että saivat juotavaa tiskiltä. Eipä sitten tarvinnu enää itte maksaa.

Maihin mennessä me sitten eksytettiin ne tyypit. Tuulikin oli jo niitten rehvasteluun kyllästyny. Mentiin taksilla Viru-hotelliin. Ei paljoo maksanu. Sitten lähdettiin kaupungille. Mentiin johonkin menomestaan siinä ihan lähellä. En mä sen paikan nimee muista. Joku tyyppi hotellin aulassa sitä suositteli, kun ulos lähtiessä kysyttiin. Siellä oli kova meno päällä, vaikkei kello ollu vielä ku jotain vähän yli yksitoista. Oli mulla ihan kivaa. Kävin tanssiin aika monen tyypin kanssa. Loppuillasta olin kyllä Tuulista vähän huolissani. Se oli aika juovuksissa. No okei, olin mäkin. Mutta mä pystyin nyt kuitenkin ajatteleen ihan selkeesti, ja pitään ittestäni huolen. Tuuli häipy sieltä jonkun aika vanhan näkösen tyypin kanssa. Varmaan oli reippaasti yli kolmekymppinen. Näytti ainakin siltä. Suomalainen. Tai siis puhu ainakin suomea. Tuuli sano että älä oo huolissas, tuun viimestään aamulla. Olin mä kuitenkin vähän huolissani. Ja muutenkin. Yhdessä lähettiin reissuun ja sitten se häipy omille teilleen.

Aamulla se tuli takas. Oli kuin Naantalin aurinko. Näytti isoo nippuu viiskymppisii, ja sano että tänään ei tartte nuukailla, hän tarjoo. Mä kysyin että ootko huoraks ruvennu. Se suuttu tietty. Se on kuulemma ihan eri asia jos joku haluu hyvää hyvyyttään antaa hälle rahaa, kun tuli valittaneeksi ettei työttömällä ole varaa mihinkään. Mäkin olin Tuulille suuttunu, kun se lähti sillai omille teilleen. Vähän me siinä mökötettiin, mutta tehtiin kuitenkin sovinto. Ettei mene koko reissu turhaan kinaamiseen. Käytiin päivällä shoppailemassa. Se Tuulin tyyppi oli menny jo takas Suomeen. Soitteli se välillä, mutta ei Tuuli sitten enää lopulta edes vastaillu sille. Illalla mentiin sitten taas liikenteeseen. Nyt oli vähän rauhallisempi paikka, mutta ihan kivaa meillä oli. Nyt ei Tuulikaan häipyny mihinkään. Tultiin kaksistaan kämpille.

Ihan hauska reissu. Tarttee varmaan ottaa joskus uusiksi. Eikä se Tuulikaan loppujen lopuks ollu ollenkaan huonoa matkaseuraa, vaikka välillä vähän kränättiinkin. Nyt tarttee mennä vähän laittautuun. Tuuli tulee tänne kohta ottaan vähän pohjia, ja sitten mennään kattoon onko Pyhäinpäivänä kaupungilla mitään toimintaa.